Saunavuosi 2023 on ollut menestys!

15. marraskuuta Elamus SPA:ssa kohtasivat konferenssissa saunavuoden vetäjät, tukijat ja mukanaolijat. Saunalle, saunakulttuurille, -tavoille, -tuotteille, -yrityksille, -yhteisöille ja -vetäjille sekä kaikille, joilla sauna on sydämessä, omistettu vuosi on ollut menestys. Vuoden aikana on järjestetty erilaisia saunaelämyksiä ympäri Viroa, saunamestareita on nostettu kunniaan, on järjestetty saunayliopisto ja paljon muuta jännittävää.

Saunavuosi on edistänyt saunakulttuuria paljon

Saunavuoden idea alkoi vuonna 2019, kun Maaleht-lehden toimittaja Rein Sikk huudahti radiossa, että voisi tulla teemavuosi, joka omistetaan juuri saunalle. Ajatus ei toteutunut heti, mutta jäi ilmaan ja hyvien ihmisten yhteistyössä heräsi eloon vuonna 2023.

Viron maaseutumatkailuyhdistystä 15 vuotta johtaneen Raili Mengelin mukaan yhdistys on antanut sydämensä saunateemalle jo kauan sitten – aiemmin oli luotu Viron Saunatie ja yhdistyksessä on riittävästi saunafaneja, jotka arvostavat saunakulttuuria ja esittelevät sitä myös kävijöilleen. Niin erään yrittäjien saunakoulutuksen yhteydessä ideaan tartuttiin, pantiin olka alle ja päätettiin kutsua saunavuosi eloon. Tässä yhteydessä yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Raili Mengel korostaa, että erityisen tärkeää on alkaa tarjota enemmän juuri ohjattua saunapalvelua, josta voisi tulla Viron nokia.

Saunavuoden tavoite on:

• Nostaa saunayrittäjyyden liikevaihtoa
• Ohjatun saunakokemuksen suurempi tarjonta/kysyntä
• Saunakulttuurin ja perinteen levittäminen ja tallentaminen
• Saunan saatavuuden parantaminen ja saunaplatformin luominen
• Saunaelämysten tarjoaminen ulkomaisille vieraille

Miksi sauna on tärkeä?

• Rakennusrekisterissä on 100 100 saunaa
• Saunavuoden sivulla on luetteloitu 29 saunatyyppiä
• Ympäri Viroa toimii noin 600 saunapalvelun tarjoajaa
• Sauna sopii jokaiseen vuodenaikaan, erityisen suosittu se on matalasesongissa
• Sauna on matkailussa kaikkein tärkein lisäpalvelu

Vaikka vuosi ei ole vielä päättynyt, saunavuosi on jo täyttänyt tavoitteensa ja edistänyt saunakulttuuria suuresti.

Laajaan maailmaan Viron savusaunan vei elokuva ”Savusanna sõsarad”, joka on Oscar-palkinnon ehdokas. Valmistuivat myös lyhytdokumentti ”Saunapäev” ja opiskelijaelokuva ”Sauna õndsus”.

Saunateemat tavoittivat myös lukemisesta kiinnostuneet. 60 kirjastossa tehtiin saunateemainen näyttely. Kansien väliin päätyivät saunatarinat: ”365 küsimust” Rein Sikk, ”Saun. Ajalugu, kultuur, tervis, ehitus” Urmas ja Liisa Hõbepappel, Silja ja Siim Nellis, ”Hea enesetunne saunast. Saunafulness” Carita Harju, ”Sauna. The power of deep heat” Emma O’Kelly. Ja pian ilmestyy vielä kaksi saunakirjaa!

Saunaa edistettiin myös virtuaalisesti – saunaartikkelit, saunapelit, saunavisat, 13 saunavideota, haastattelut ja julkaisut.

Saunaviisautta välitti saunayliopisto. Toukokuusta kesäkuuhun järjestettiin 12 luentoa. Ahto Kaasik puhui saunasta virolaisten kotihistoriassa, Kaia-Kaire Hunt terveydestä saunassa, Marianne Ostrat ja Anna Hints savusaunan menestyksestä maailman näyttämöllä, Kristel Vilbaste kasveista saunassa, Jan Seepter saunarituaaleista, Saunamaailm vastasi saunateemaisiin usein kysyttyihin kysymyksiin, Elis Seppius puhui saunasta kehon pyhäkkönä, Marju Kõivupuu saunasta virolaisten perintökulttuurin tarinassa ja Eda Veeroja saunaperinteen käytöstä tässä päivässä.

Järjestettiin erilaisia saunatapahtumia. Esimerkiksi saunamaratoneja, musiikki- ja kesäfestivaaleja saunoilla, ohjattuja saunoja ja kansallinen saunapäivä suomalaisten kanssa.

Viron sauna kerää suosiota ympäri maailmaa

15. marraskuun tapahtumassa oli myös ulkomaisia vieraita. Paikalle oli tullut Maailman saunayhdistyksen ISA – International Sauna Associationin presidentti Risto Elomaa Suomesta, joka on omien sanojensa mukaan ollut saunan kanssa tekemisissä koko elämänsä. Yhdistyksen tavoitteena on jakaa kanaviensa kautta tietoa hyvistä saunoista ympäri maailmaa, sillä heillä on kontakteja Uudesta-Seelannista Yhdysvaltoihin. Varmasti halutaan viedä saunatietoa Yhdysvaltoihin, jossa järjestetään seuraavana vuonna maailmanlaajuinen saunakongressi.

Risto sanoi, että Viron saunakulttuurin edistämisellä on oikeastaan pidempi historia, ja hänen yhteistyönsä Viron kanssa alkoi, kun Vanhan Võromaan savusaunaperinne haluttiin lisätä Unescon kulttuuriperintöluetteloon. Hän selittää, että Suomessa ei ole kovin hyviä kylpylöitä ja siksi suomalaiset käyvät mielellään kylpylässä Virossa. Samoin Suomessa vieraileville ulkomaisille matkailijoille suositellaan menemään Viroon saunakokemuksen saamiseksi, sillä Viro on lähellä ja saunakokemus erottuu.

Saunavuosi on hänen mukaansa ollut hyvin menestyksekäs. Erityisen tärkeää on hänen mukaansa tarjota järjestelmä, jonka avulla ulkomaiset kävijät löytäisivät saunapalvelujen tarjoajat. Joitakin vuosia sitten Viron julkisissa saunoissa mielellään käyvien suomalaisten mukaan ongelmana oli ajantasaisen tiedon (esim. avoinnaoloajoista) puute. Tänä vuonna hän ei ole tällaisesta ongelmasta kuullut.

Viro on myös tehnyt hyvää työtä savusaunatiedon levittämisessä. Hän nosti esiin, että japanilaiset ovat hyvin perillä Viron savusaunasta, ovat lukeneet saunaa käsittelevän kirjan, ja Elamus SPA:ssa ovat käyneet myös japanilaiset toimittajat tutustumassa saunoihin.

Saunatapojen tutkimuksesta selvisi monta kiinnostavaa asiaa

Viron maaseutumatkailuyhdistyksen saunavuoden projektipäällikkö Elin Priks sanoi, että on ollut hurjan hyvä saunavuosi. Edellä mainittujen kirjojen, elokuvien ja tapahtumien lisäksi toteutettiin koko Viron kattava saunatapojen tutkimus.

Kaikkein suosituimpia ovat kotisaunat, sitten maakodit/kesämökit; saunassa käydään kylässä, uimahallissa tai kylpylässä, urheiluseuroissa, ja kaikkein vähiten käydään yleisessä saunassa. Ja mitä pienemmässä paikassa asutaan, sitä useammin saunassa käydään.

Sauna on seurannut virolaisia läpi historian

Ulkomuseon Monikansallisen Viron keskuksen johtaja Einike Sooväli on käynyt saunassa koko elämänsä. Äiti ja isä ovat kertoneet hänelle, että kun hän syntyi, hänet vietiin perunakorissa kaupunginsaunaan. Vieläkään hän ei jätä käyttämättä yhtäkään mahdollisuutta mennä saunaan.

Einike uskoo, että ilman saunaa virolaiset eivät ilmeisesti olisi säilyneet kansana eivätkä selvinneet vaikeista ajoista. Hän kertoi paikalle tulleille virolaisten vanhoista saunaperinteistä. Muutamia poimintoja Einiken kerronnasta:

• Saunassa on käyty koko ajan. Oikeana saunana pidettiin aina savusaunaa – vain hölmö päästää lämpimän ilman savupiipusta ulos!
• Saunassa oli paljon kieltoja ja neuvoja. Saunassa oli unohdettava pahat ajatukset ja puhuttava vain hyvistä asioista. Kylissä on kuvattu, miten naapurit vihasivat toisiaan ja kävivät oikeutta, mutta lauteilla olivat aina ystäviä.
  Saunassa asui paljon mystisiä hahmoja, jotka eivät kuitenkaan olleet ystävällisiä. Esimerkiksi Sauna-Jaak, joka nipisti lapsia, kun he itkivät. Ja jos se ei tehonnut, kaatoi lapsen päälle kuumaa vettä. Saunassa asui myös saunatonttu, jolle piti aina sanoa terve.
  Juuri näiden hahmojen vuoksi lapset eivät uskaltaneet lähestyä saunaa, kun sitä ei ollut lämmitetty. Ja kun pyydettiin tuomaan jotain saunasta, kävi aina niin, että Sauna-Jaak nipisti.
• Saunassa hoidettiin paljon myös terveyttä. Eikä vain fyysisesti, vaan siihen liittyi myös paljon uskomuksia.
  Jos esimerkiksi laittaa suolaa saunan nurkkiin, ei mikään sairaus tule lähelle. Jos sylkäisi 3 kertaa lauteille, pääsi eroon horkasta. Ja savu oli toki desinfioivaa.
• Jos sylkäiset 3 kertaa lauteille, pääset eroon horkasta. Vihdo koivuvihdalla, mutta lähellä ei saanut olla muurahaispesää, muuten saat märkäpaiseita.
• Sairauksia saattoi olla, mutta savu desinfioi.
• Torstaisin tehtiin hoitosauna, jossa muokattiin luita ja niveliä. Lauantaisin puolestaan rentouttava sauna.
• Saunassa myös synnytettiin – nainen lämmitti saunan kuumaksi, laittoi olkia lattialle ja synnytti lapsen saunassa. Jos syntyi tyttö, hänet vedettiin miesten housujen läpi, silloin hän sai hyvän miehen. Jos poika, naisten paidan läpi, jotta hän saisi kauniin ja reippaan morsiamen. Tytön pesuvesi heitettiin kukille, silloin hänestä tuli kaunis tyttö. Pojan vesi suuren kuusen latvaan tai saunan katolle, silloin hänestä tuli pitkä ja kelpo mies.
• Saunaa ei kiellettiin keneltäkään. Jos tuli kyläkerjäläisiä, heidät oli ehdottomasti päästettävä saunaan. Niin olivat kadehtivia myös kartanonherrat, sillä hekin halusivat saunaan. Mutta virolaiset eivät heitä sinne halunneet. Kerran tytöt kuulemma päästivät kartanonherran saunaan, kaatoivat vettä hänen päälleen punaiseksi asti ja juoksivat itse ulos. Kartanonherra oli heittää henkensä, mutta sen jälkeen ei enää tunkenut.
  Saunassa olivat kuitenkin kaikki tasa-arvoisia – vauraiden ja köyhien talojen isännät, pitäjän kerjäläiset.
• Sauna oli myös mystinen paikka – portti tämän maailman ja tuonpuoleisen välillä. Saunaan kutsuttiin usein henkiä ja niille pantiin sinne ruokaa. Saunojen luona kävivät myös sielukerjäläiset, joille annettiin antimia.
• Saunassa tehtiin myös riittejä, esimerkiksi lempikakkua. Toteutettiin myös noituuksia – esimerkiksi istuttiin tyttöjen kanssa piirissä, laitettiin eteen jyviä ja kukko. Kenen edestä kukko ensimmäisenä nokki jyviä, se pääsi ensimmäisenä naimisiin.
• Ulkomuseossa saunan ovissa on ristinmerkki – vanha suojamerkki, joka pitää pahan loitolla. Tytöt tekivät oven eteen varpaalla ristinmerkin ja ympyrän sen ympärille.
• Saunan jälkeen syötiin suurimopuuroa, juotiin olutta eikä töitä enää tehty. Se oli rentouttava päivä.

Saunamestarit vievät Viron saunarituaalit maailmankartalle

Elamus SPA:n elämysjohtaja Margit Kurn vahvisti, että tämän vuoden saunakehitys on ollut mahtavaa! Hän selittää, että kun idea julistettiin, hän etsi Tourest-matkailumessuilta Viron maaseutumatkailuyhdistyksen edustajat ja kysyi, miten kylpylä voisi auttaa osallistumaan saunavuoteen.
Elamus SPA:lla oli halu nostaa vielä enemmän kunniaan saunamestarin ammatti, auttaa nostamaan saunarituaalien suosiota ja viedä Viron sauna ja saunamestarit kansainväliseen kuvaan. Se tuli tehtyä!

Saunasta puhuttiin paljon mediassa, radiossa, televisiossa ja lehdissä. Yksi kirkkaimmista muistoista oli ”Ringvaade”, johon tehtiin peräti taiteellinen saunakiuas.

Hän vahvisti, että nuorilla on saunan kanssa hyvin! Elamus SPA:ssa on 9 saunamestaria, heistä kaikki nuoria ihmisiä, jotka ovat sydämellä saunan äärellä.

Nuoret saunamestarit Karl-Peeter Kangur ja Johanna Jakobson kävivät tänä vuonna esittelemässä Viroa myös Aufgussin mestaruuskilpailuissa. Aufguss on organisaatio, joka yhdistää maailman parhaat kylpylä- ja saunakeskukset ja johon kuuluu 18 maan saunamestareita. Heidän roolinsa on edistää maailman saunakulttuureja, esitellä niitä ja olla yhteydessä keskenään.

Viron saunamestarit eivät tänä vuonna vielä voineet kilpailla, vain esitellä. Esityksen kokoamisessa auttoi ohjaaja Villiko Kruuse, ja se kertoi miehestä, joka asuu syvällä alkukantaisessa Viron metsässä, rakastaa luontoa ja saunaa. Mutta hän tunsi, että häneltä puuttuu voimaa. Hänen avunpyyntönsä kuuli saunaenkeli, joka sadeloitsun kautta ja vihdoilla antoi miehelle voimaa, ja hänestä tuli saunajumala.

Esitys järjestettiin 200 vierasta mahduttavassa saunassa. Kiuas oli 5 metriä pitkä ja 1,9 metriä leveä. Kun esitys päättyi, yleisö nousi seisomaan ja antoi myrskyisät aplodit. Myös ulos mennessä kiitettiin kädestä pitäen.

Seuraavana vuonna Viro menee virallisesti mittelöimään muiden saunamestarien kanssa. Viron maaseutumatkailuyhdistyksen kanssa annetaan pian ilmoitus, että kaikilla Viron saunamestareilla on mahdollisuus tulla opiskelemaan Aufguss-tekniikkaa, jotta voisi seuraavana syksynä mennä edustamaan Viroa.

Riittääkö saunan kuumuus? Riittää! Motivaationa perinne ja polttoaineena saunan löyly. Onhan Tammsaarekin sanonut, että kun ihmiset ovat käyneet yhdessä saunassa, he ovat omia ihmisiä, melkein ystäviä – sauna tekee kaikista samanlaisia.